Jokelan kartanon historia
Dufvan aika
Vuonna 1863	Seppämestari Henrik Dufva muutti poikansa Johanin (myös seppä) kanssa Hämeenkoskelle. Hän osti toisen Ylä-Aakalan taloista. Se sijaitsi nykyisen Jokelan kartanon pihapiirissä. Isä ja poika perustivat pian naulatehtaan Paunulankosken partaalle (sijaitsi lähellä kartanon nykyistä saunaa). Silloin rakennettiin Pietarin rataa, joten naulojen menekki oli hyvä ja paja menestyi. Ilmeisesti kosken vesivoimaa käytettiin hyväksi. Naulatehdas nimeltään Henriksdahl toimi kaikkiaan vain parikymmentä vuotta.	Etualalla seppämestari Henrik Jan Dufvan ja poikansa seppämestari, tilanomistaja Johan Berdnt Dufvan v. 1863 Hämeenkosken Jokelaan, Paunulan kosken varrelle rakentama naulatehdas. Taaempi rakennus on Anders Korhosen verkatehdas. Korhonen rakennutti nykyisen Jokelan päärakennuksen. Seppämestari ja tehtailija Henrik Jan Dufva (s. 1811 Mustiossa, k. 1882 Hämeenkoskella) ja vaimonsa talontytär Maria Gustava Wickholm (s. 1807 Karjaalla, k. 1900)
Vuosien 1867-1868 paikkeilla	Nuori Johan (Janne) Dufva rakennutti itselleen talon Paunulanmäelle, suunnilleen nykyisen Jokelan paikalle. Pihapiiriin rakennettiin myös talli, navetta, aittoja ja työväen rakennus sekä kellari talon lähelle. Puutarhaan istutettiin ruusuja, pioneja, "georgiineja" ja muita kukkia.
1860-luvun lopulla	Kurjalan kartanon omistaja kapteeni von Essen perusti Verkatehtaan kosken rannalle naulatehtaan viereen. Kapteenin kuoltua hänen sisarensa vuokrasi tehtaan Kurjalan kartanon tilanhoitajalle Anders Korhoselle. Muutaman vuoden kuluttua Korhonen osti tehtaan itselleen.
Korhosten aika
Vuonna 1873	Naulatehtaan tulot alkoivat hiipua, kun Pietarin rata valmistui. Johan Dufva osti uudeksi tulonlähteekseen lähiseudulta Palomaan kartanon, jonne muutti perheineen v. 1882. Jokelan tilan hän myi verkatehtaan omistajalle, langolleen Anders (Antti) Korhoselle, 33 000:lla silloisella markalla.	Kunnallisneuvos Anders Korhosen johtajanasunto, etualalla perheenväkeä. Keskellä on moster Rosa o.s. Widblom. Kuva 1900-luvun alkuvuosilta.
Vuonna 1888	Korhonen rakensi Jokelan kartanon samalle paikalle, jolla Dufvan talo oli ollut. Matala osa "palvelijoiden" päädystä on mahdollisesti ollut osa vanhaa Dufvan taloa. Enempää ei kenties tulipalon tuhoamasta tilavaksi mainitusta Dufvan talosta ole säilynyt. Uuden talon veranta valmistui myöhemmin 1900-luvun alussa syntymäpäivälahjaksi Rosa-emännälle.
Vuosien 1888-1917 aikana	Verkatehdas kukoisti, ja Anders oli Hämeenkosken merkkimiehiä. Hänelle syntyi kaksi poikaa ja kolme tytärtä: Hilja, Hilma ja Siviä. Kartanolla vietettiin paljon juhlia, joissa tavattiin muiden kartanojen väkeä. Kartanon päärakennuksen viereen oli istutettu lehmuksista ympyräksi. Korkealla puiden keskellä oli huvimaja, jonne mentiin portaita. Talon nykyisen keittiön paikalla oli isannän kamari kassakaappeineen. Se oli ilmeisesti myös konttori, josta palkat maksettiin. Alasali oli väreiltään tumma - mustaa, punaista ja kultaa. Keittiö oli lähellä palvelijoiden siipeä. Tyttäret asuivat yläkerran päätyhuoneissa. Yläkertaan johti myös pienempi portaikko ilmeisesti jostain nykyisen toimiston vaiheilta. Puutarha kukoisti myös Korhosten aikaan. Aikaisemman lisäksi oli istutettu omenapuita, kriikunapensaita ja 80 viinimarjapensasta. Keittiökasvitarha oli myös laaja. Poikia koulutettiin tehtaan hoitoon, mutta molemmat kuolivat nuorina. Myös tyttäriä koulutettiin: Hilmasta tuli saksan- ja ranskankielen masteri, Siviästä kävi puutarhaopiston ja hoiti pääosin Jokelan puutarhan. Hilja taas avioitui.	Kuvissa Hilma Korhonen
Vuodesta 1917 1950-luvulle	Anders Korhonen kuoli. Pian verkatehdas myytiin, pellot ja karja annettiin vuokralle. Verkatehtaan ja kartanon loistoaika oli ohi. Lopulta myytiin myös pellot ja suurin osa metsistä. Taloon jäivät asumaan tyttäret Hilma ja Siviä. Hilma kuoli vuonna1947, ja Siviä piti taloa yksin 1950-luvulle, jolloin lopulta myi sen kunnalle.
Jokela kunnan omistuksessa
1950-luvulta 70-luvun alkuun	Kunta antoi Jokelan rapistua, ja väliin talo oli kylmillään. Ilmeisesti siitä johtuvat uunien halkeamat. Nuorisolle Jokela oli salainen leikkipaikka, jonne pääsi sisään palvelijoiden puolen ikkunoista.
Jokela yksityisomistuksessa
1970-luvulla	Marke Takku perheineen piti pitopalvelua ja harjoitti narkomaaniterapiaa.	Kuvissa Paunulan kosken ylikulkusilta v. 1972, sillalla Dufvien jälkeläisiä. Tämän sillan yli tultiin hevosella Hollolasta.
1980-luvulla	Risto Sulkanen pelasti kartanon. Hän teki mittavia korjauksia ja rakennutti autotallin ja tenniskentän. Myös yläkertaan tehtiin lämpöeristys ja sinne tehtiin lisähuoneita - nykyään "hotellisiipenä". Kartano oli Sulkasen perheen yksityisasunto.
1990-luvulla	Lääkäri Jyrki Joensuu piti perheensä kanssa taloa pitokartanona. Joensuu oli mainio isäntä ja valmisti usein ruoatkin. Joensuut eivät asuneet talossa.
Vuosina 1999-2002	Aulikki Lundgren, hämeenkoskelaisen pienviljelijän tytär, palasi juurilleen kotipitäjäänsä. Hän oli lukenut insinööriksi Ruotsissa ja työskennellyt elektroniikkateollisuudessa. Aulikki kehitti tilausravintola- ja majoitustoimintaa määrätietoisesti.
Elokuusta 2002 alkaen	Raila Aho ja Pentti Ek sekä nuoripari Laura Aho ja Petter Frisk - kaksi sukupolvea - ostivat talon. Petter Frisk, ammattikokki ryhtyi pyörittämään ravintola- ja hotellitoimintoja. Vuonna 2003 Laura ja Petter avioituivat, kartanolla vietettiin ikimuistoiset häät. Kesäisin kartanolla pidetään häitä, pelataan tennistä ja nautitaan kesäkahvilan antimista. vuodesta 2005 kartanon salit ovat olleet kesällä taidegalleriana. Talvisin talo toimii tilausravintolana, kokoustilana ja hotellina. Raila Aho ja Pentti Ek vastaavat nykyään kartanon toiminnasta – vävy neuvoo tarvittaessa. Petterillä on kiinteistövälitystoimisto (www.remax-avaintilat.fi) ja Lauralla eläinlääkärin vastaanotto (www.friskis.fi) Espoossa.
Takaisin etusivulle