Jokelan kartanon historia
|
|
|
|
|
Seppämestari Henrik Dufva muutti
poikansa Johanin (myös seppä) kanssa Hämeenkoskelle. Hän osti toisen
Ylä-Aakalan taloista. Se sijaitsi nykyisen Jokelan kartanon pihapiirissä.
Isä ja poika perustivat pian naulatehtaan Paunulankosken partaalle
(sijaitsi lähellä kartanon nykyistä saunaa). Silloin rakennettiin Pietarin
rataa, joten naulojen menekki oli hyvä ja paja menestyi. Ilmeisesti kosken
vesivoimaa käytettiin hyväksi. Naulatehdas nimeltään Henriksdahl toimi
kaikkiaan vain parikymmentä vuotta.
|

Etualalla seppämestari Henrik Jan Dufvan ja poikansa
seppämestari, tilanomistaja Johan Berdnt Dufvan v. 1863 Hämeenkosken
Jokelaan, Paunulan kosken varrelle rakentama naulatehdas. Taaempi rakennus
on Anders Korhosen verkatehdas. Korhonen rakennutti nykyisen Jokelan
päärakennuksen.

Seppämestari ja tehtailija
Henrik Jan Dufva (s. 1811 Mustiossa, k. 1882 Hämeenkoskella) ja vaimonsa
talontytär Maria Gustava Wickholm (s. 1807 Karjaalla, k. 1900)
|
Vuosien 1867-1868 paikkeilla
|
Nuori Johan (Janne) Dufva rakennutti itselleen talon
Paunulanmäelle, suunnilleen nykyisen Jokelan paikalle. Pihapiiriin
rakennettiin myös talli, navetta, aittoja ja työväen rakennus sekä kellari
talon lähelle. Puutarhaan istutettiin ruusuja, pioneja, "georgiineja"
ja muita kukkia.
|
|
|
Kurjalan kartanon omistaja kapteeni von Essen perusti
Verkatehtaan kosken rannalle naulatehtaan viereen. Kapteenin kuoltua hänen
sisarensa vuokrasi tehtaan Kurjalan kartanon tilanhoitajalle Anders Korhoselle.
Muutaman vuoden kuluttua Korhonen osti tehtaan itselleen.
|
|
|
|
|
Naulatehtaan tulot alkoivat hiipua, kun Pietarin rata
valmistui. Johan Dufva osti uudeksi tulonlähteekseen lähiseudulta Palomaan
kartanon, jonne muutti perheineen v. 1882. Jokelan tilan hän myi
verkatehtaan omistajalle, langolleen Anders (Antti) Korhoselle, 33 000:lla
silloisella markalla.
|

Kunnallisneuvos Anders Korhosen johtajanasunto,
etualalla perheenväkeä. Keskellä on moster Rosa o.s. Widblom. Kuva
1900-luvun alkuvuosilta.
|
|
|
Korhonen rakensi Jokelan
kartanon samalle paikalle, jolla Dufvan talo oli ollut. Matala osa
"palvelijoiden" päädystä on mahdollisesti ollut osa vanhaa Dufvan
taloa. Enempää ei kenties tulipalon tuhoamasta tilavaksi mainitusta Dufvan
talosta ole säilynyt. Uuden talon veranta valmistui myöhemmin 1900-luvun
alussa syntymäpäivälahjaksi Rosa-emännälle.
|
|
|
Verkatehdas kukoisti, ja Anders oli Hämeenkosken
merkkimiehiä. Hänelle syntyi kaksi poikaa ja kolme tytärtä: Hilja, Hilma ja
Siviä. Kartanolla vietettiin paljon juhlia, joissa tavattiin muiden
kartanojen väkeä.
Kartanon päärakennuksen viereen oli istutettu
lehmuksista ympyräksi. Korkealla puiden keskellä oli huvimaja, jonne
mentiin portaita.
Talon nykyisen keittiön paikalla oli isannän kamari
kassakaappeineen. Se oli ilmeisesti myös konttori, josta palkat maksettiin.
Alasali oli väreiltään tumma - mustaa, punaista ja kultaa. Keittiö oli
lähellä palvelijoiden siipeä. Tyttäret asuivat yläkerran päätyhuoneissa.
Yläkertaan johti myös pienempi portaikko ilmeisesti jostain nykyisen
toimiston vaiheilta.
Puutarha kukoisti myös Korhosten aikaan. Aikaisemman
lisäksi oli istutettu omenapuita, kriikunapensaita ja 80
viinimarjapensasta. Keittiökasvitarha oli myös laaja.
Poikia koulutettiin tehtaan hoitoon, mutta molemmat
kuolivat nuorina. Myös tyttäriä koulutettiin: Hilmasta tuli saksan- ja
ranskankielen masteri, Siviästä kävi puutarhaopiston ja hoiti pääosin
Jokelan puutarhan. Hilja taas avioitui.
|
|
Vuodesta 1917 1950-luvulle
|
Anders Korhonen kuoli. Pian verkatehdas myytiin,
pellot ja karja annettiin vuokralle. Verkatehtaan ja kartanon loistoaika
oli ohi. Lopulta myytiin myös pellot ja suurin osa metsistä. Taloon jäivät asumaan
tyttäret Hilma ja Siviä. Hilma kuoli vuonna1947, ja Siviä piti taloa yksin
1950-luvulle, jolloin lopulta myi sen kunnalle.
|
Jokela
kunnan omistuksessa
|
1950-luvulta 70-luvun alkuun
|
Kunta antoi Jokelan rapistua, ja väliin talo oli
kylmillään. Ilmeisesti siitä johtuvat uunien halkeamat. Nuorisolle Jokela
oli salainen leikkipaikka, jonne pääsi sisään palvelijoiden puolen
ikkunoista.
|
|
Jokela
yksityisomistuksessa
|
|
|
Marke Takku perheineen piti pitopalvelua ja harjoitti narkomaaniterapiaa.
|


Kuvissa Paunulan kosken ylikulkusilta v. 1972,
sillalla Dufvien jälkeläisiä. Tämän sillan yli tultiin hevosella
Hollolasta.
|
|
|
Tiimarin omistaja Risto Sulkanen pelasti kartanon. Hän
teki mittavia korjauksia ja rakennutti autotallin ja tenniskentän. Myös
yläkertaan tehtiin lämpöeristys ja sinne tehtiin lisähuoneita - nykyään
"hotellisiipenä". Kartano oli Sulkasen perheen yksityisasunto.
|
|
|
Lääkäri Jyrki Joensuu piti perheensä kanssa taloa
pitokartanona. Joensuu oli mainio isäntä ja valmisti usein ruoatkin.
Joensuut eivät asuneet talossa.
|
|
|
Aulikki Lundgren, hämeenkoskelaisen pienviljelijän tytär,
palasi juurilleen kotipitäjäänsä. Hän oli lukenut insinööriksi Ruotsissa ja
työskennellyt elektroniikkateollisuudessa. Aulikki kehitti tilausravintola-
ja majoitustoimintaa määrätietoisesti.
|
|
|
Raila Aho ja Pentti Ek sekä nuoripari Laura ja Petter
Frisk - kaksi sukupolvea - ostivat talon. Kesäisin kartanolla pidetään
häitä, pelataan tennistä ja nautitaan kesäkahvilan antimista. Talvisin talo
toimii tilausravintolana ja myös ryhmiä majoitetaan.
|
|
|